Vuoden 2009 luettuja kirjoja

Muiden vuosien luetut kirjat

Luettuja Kirjoja osasto tuli vuonna 2008 niin täyteen, että on parasta aloittaa tälle vuodelle oma kirjasivu.
Siis rohkeasti vaan tänne luettujen kirjojen arvostelu.
Aku Ankan vuosikirjat ja sarjakuvakirjojen arvostelut eivät ehkä sovi Suomen Robottiyhdistyksen sivuille, mutta melkein kaikki muut.
Pekka

laukonherra.jpg

Laukon Herra

Liisa Lagerstam, ISBN: 9789526702315, 348 sivua,kovakantinen, kieli : suomi.

Laukon Herra kertoo Gabriel Kurk nimisestä Laukon kartanon omistajasta 1660-1700 luvun vaihteessa.
pohto.gif
Laukon kartano on Suomen tunnetuin kartano. Sen juuret ulottuu 1200-luvulle Matti nimiseen taistelijaan.
Hän sai tarujen mukaan läänitykset Ruotsin kuninkaalta taistelussa tanskalaisia vastaan tai toisten tarujen mukaan taistelussa lappalaisia vastaan.
Eräässä tarussa hän taisteli Laukon edessä olevassa saaressa Nogvorodin heimopäällikön vahvaa Pohtoa vastaan.
Kun Matti tuli sovitulle taistelupaikalle pienelle saarelle, hän potkaisi Pohdon veneen ja totesi "Se joka tänne jää, ei tarvitse venettä". Pohto suuttui ja tempaisi Matin oikean käden poikki. Matti hyppi tuskissaan ympäriinsä. "Sinähän tassit kuin kurki" nauroi Pohto. Matti löi ehjällä kädellään Pohdon pään poikki. Kurki sai kuninkaalta Laukon kartanon alueet palkkioksi.

Kirjassa kerrotaan Garbriel Kurk nuorukaisen koulutuksesta Turussa ja Upsalassa. Oppilaalla oli koko ajan mukaan joukko palvelijoita, sillä isä kuului korkeaan aatelistoon.
Kurk etsi sotakokemuksia Espanian Alankomaista (Belgia), Hollannista ja Ranskasta. Englannissa hänelle myönnettiin maisterin arvo pelkällä Englannin rautakanslerin (Cromwell) käskyllä.

Sotakuvaukset Puolassa ja Saksassa Ruotsin kuninkaan palveluksessa on mielenkiintoista luettavaa. Kurk oli monissa vaikeissa paikoissa ja. Puolan kuningatar halusi tavata Gabrielin kahden kesken, kun Gabriel oli suorittamassa Ruotsin kuninkaan käskyä. Ruotsin kuninkaan sotaonni Puolassa kääntyi ja hän joutui tekemään pakkorauhan. Kaarle XI kuoli ja aatelisto otti vallan ja omaisuudet itselleen. Kaarle XII käänsi asiat toisin päin alkoi leikkiä Pietari Suuren kanssa kuninkaiden leikkejä (sotia). Aatelisto menetti suuria omaisuuksia kruunulle. Pietari kosti Kaarlen sodat ja ryösti Suomea vuosikausia (Isoviha).

Puolan sotien jälkeen Kurk oli Ruotsissa maaherrana, mutta taisteli koko ajan vallasta toisten aatelisten kanssa.
Lopulta hän joutui eroamaan virastaan ja muutti Suomeen Laukon kartanoon. Vanhemmiten hän muuttui itaraksi kartanonherraksi ja kuoli köyhänä. Kurkien suvun valta Laukossa loppui.

Gabriel Kurk kirjoitti kolmeosaisen omaelämäkerran joista kirjailija on saanut tietonsa väitöskirjaa varten. Ensimmäiset Käsikirjoitukset ensin hukkuivat itämereen ja sitten paloivat Laukossa. Kurk kirjoitti ne aina uudestaan.

Liisa Lagerstamilla on ollut erinomaiset edellytykset tutkia asiaa, koska hän on syntynyt Laukon kartanossa ja saanut sopivan koulutuksen historian tutkimukseen. Kirjan on jatkoa hänen tohtorinväitöskirjaansa samasta aiheesta. Laukossa on nähtävänä edelleen tuota ajalta vanha kivikellari.

Tapasin Liisan Lagerstamin Laukon kartanossa vuonna 1999 kun Lönnrothin Kalevan valmistumisesta oli kulunut 150 vuotta. Kartanossa perustettiin Evä Törngrenin tutkimusseura. Eva Törngren oli Adolf Törngrenin puoliso ja Elias Lönnrothin mesenaatti Kalevalan luomisen alkuaikoina. Elias Lönnroth julkisti Kalevan toisen laitoksen juuri Eva Törngrenin syntymäpäivänä Laukon kartanossa noin 160 vuotta sitten.
Lönnroth oli opiskeluaikoinaan Laukossa kotiopettajana ja kartanon rouva arkkiatritar Eva Törngren lupasi päiväkahvin seurassaan jokaisesta kerätystä kansan runosta. Elinan surma oli ensimmäinen näistä runoista. Kalevala syntyi myöhempinä vuosina, edelleen Laukon suojeluksessa.
Siihen aikaan kahvi tuonti oli laitonta kuten viina myöhemmin. Päiväkahviseura on varmaan muuttunut merkitystään myöhemmin. Lönnroth oli rutiköyhä nuori opiskelija ja Eva Törngren oli suuren kartanon omistajan puoliso.

Varmaan jäsenet muistavat jotain Adolf Törgrenistä pitämästäni esitelmästä Kangasalla. Adolf Törgren perusti Tampereelle suuria teollisuuslaitoksia.

Suosittelen kirjaa historiasta kiinnostuneille lukijoille. Laukon kartano ja Adolf Törngen ovat tärkeitä lenkkejä Tampereen teollistamisessa.

Laukosta ja Törngreneistä kerrotaan lisää Hermann Kauffmaniin (1840-1908) mainiossa kirjassa Hauskoja muistoja Keski-Hämeestä, 1902. Suomentanut Kaapo Murros 1939.
Olin mukana uusintapainoksien tekemisessä 1999 ja 2001

http://www.kolumbus.fi/probyte/kauffmann.htm

Pekka OH3GDO

Retki Euroopan ääreen

Eero Saarenheimo ISBN 951-1-10813-1: 264 sivua, kovakantinen, kieli : suomi. Otava 1988.

acerbi_pieni.jpg

Italialainen Giuseppe Acerbi kirjoitti englanninkielisen kirjan "Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape in the years 1798 and 1799". Kirjasta on tehty kaksi kirjaa suomeksi "Matka halki Suomen v 1799" ja "Matka halki Lapin v1799" . Nämä kirjat ovat niin mielenkiitoisia, että niistä on tehty toisia kirjoja.

Radioprofessori Eero Saarenheimo on tehnyt kirjan Acerbin kirjasta "Retki Euroopan ääreen – Giuseppe Acerbi ja hänen Lapin-matkansa 1799". [2]

Kirjassa Saarenheimo antaa tarkkaa taustatietoa Acherbin kirjan synnystä ja Acerbin elämästä. Hänellä oli italialaisen kulttuurin erityistuntijana mahdollisuus perehtyä Acherbin alkuperäisiin matkapäiväkirjoihin paikan päällä Italiassa. Kirjan lopussa on Acerbin päiväkirjat saarenheimon suomentamana. Kirjassa on monta julkaisematonta kuvaa. Kirja käsittelee erityisesti Lapin matkan osuutta.

Acerbin käsikirjoituksista löytyi Acerbin myös piirros Hämeenkyrön Järvenkylän Hollon talosta. Saarenheimo selvitti Acerbin kirjassa ollutta toista kuvaa Järvenkylästä, jossa muka laulettiin kalevalaisia lauluja. Kuva paljastui kopioksi, jonka Acerbin mukana kulkenut ruotsalainen eversti. A.F. Skjöldebrant oli kopioinut toiselta ruotsalaiselta taiteilijalta (Per Hörberg "Jouluaatto"). Acerbin mukaan kuva on piirretty Järvenkylässä tapahtuneesta Kalevan laulamisesta [3].
Tämän kuvan mukaan Lönnrothkin erehtyi kalevalaisten laulujen esittämistavasta. Saarenheimo teki tästä väärinkäsityksestä radio-ohjelman vuonna 1964. Hän haastatteli asiasta isääni Arvo Ritamäkeä radioon, koska hän oli Hollon sukua äidin puolelta.
Acerbin matkapäiväkirjassa on hänen itsensä piirtämä kuva Hollon talosta. Ohessa tekemäni uusintapiirros tästä kuvasta. Kuvassa myös Acerbin nuoruudenkuva.

Hollon kestikievarin pitäjää Acerbi kuvasi onnelliseksi mieheksi. Acerbi oli tullut katsomaan Kyröskoskea Hämeenkyröön ja Skjöldebrant ja Acerbi tekivät piirroksen Kyröskoskesta.
Hollon kestikievari paloi Järvenkylän tulipalossa vuonna 1864. Sata vuotta myöhemmin paikalta löytyi vain kivijalan jäänteitä. Hollo omisti myöhemmin kolmasosan Ikaalisista ja suuria maa-aloja Hämeenkyrössä. Tapasin tämä Hollon vaarin noin viiden vanhana isäni syntymäkodissa Järvenkylässä. Hän oli silloin jo 94-vuotis eli hän oli syntynyt noin 1850.
1932acerbi.jpg
Kun juttelin Saarenheimon kanssa Acherbin asioista toukokuussa 2009 Saarenheimo oli melkein 90-vuotias. Hän oli edelleen terävässä kunnossa. Saarenheimo on ollut Yleisradion palveluksessa alusta eli 1927 alkaen. Saarenheimon kirjoista on jäänyt mieleen "Casanova ja Sprengtporten" 2006 [2]. Kun Saarenheimo oli puhumassa televisiossa tästä kirjastaan, hänestä huokui suuren tietäjän persoonallisuus. Haastattelijat tuntuivat tietämättömiltä alakoululaisilta. Aivan kuin Napoleon olisi keskustellut maaorjien kanssa.

[1] http://www.narva.sci.fi/historia/mattikurki/index.html

[2] http://www.kiiltomato.net/?rcat=Tietokirjallisuus&rid=1179

[3] http://www.parkkinen.org/kyroskoski.html

Pekka OH3GDO

panu_pekka_ongella2.jpg

Unio Mystica Mika Waltarin elämä ja teokset

Panu Rajala

951-0-31137-5&empty=empty.jpg
ISBN: 978-951-0-31137-0 , 832 sivua, kovakantinen, kieli : suomi.

Varmaankin jokainen suomalainen on lukenut jonkun Waltarin kirjan, vain harvalla on kuitenkin varaa kaikkiin
Waltarin kirjoihin. Minusta on mielenkiintoista tietää miten lukemani kirjat ovat syntyneet.

Panu Rajalan suurteos Waltarista oli syksyn 2008 eniten puhuttu tiedekirja.
Panu kirjoittaa kronoloogisesti Waltarin elämästä ja teoksesta kuten kirjan nimessä lupaa.
Kirjan alkupuolella Waltari esiintyy huippunopeana ja hyvänä kirjoittajanerona.

Waltari voitti niin monia kirjoituskilpailua, että leikillisesti häntä kiellettiin osallistumasta kilpailuihin.
Ei niin paljon leikkiä, että ei totta toinen puoli.

Waltari teki seuraavaan kilpailuun pienen juonen. Toisen kirjan hän kirjoitti omalla tyylillään ja kirjoitti
käsikirjoitukseen pieniä virheitä, joita hän korjasi omalla käsialallaan.
Toisen kirjan hän kirjoitti eri tavalla ja sen kirjoitti sihteeri eri koneella. Siinä ei ollut yhtään korjausta.
Kirjan nimi oli "Vieras mies tuli taloon" .
Lautakunta ihmetteli tätä tuntematonta kirjoittajaa ja valitsi sen parhaimmaksi.
Waltarin tunnistettava käsikirjoitus tuli toiseksi.
Waltari teki myös monia näytelmiä, tästäkin on hiljattain ilmestynyt kirja.

Sota-aikana elokuvaohjaaja Toivo Särkkä keksi elokuvaidean iskelmästä Kulkurin Valssi,
mutta kuka tekisi siihen käsikirjoituksen?
Mitä jos järjestäisi siitä kilpailun?. Särkkä meni samalla junaan ja huomasi siellä Waltarin.
No turha on sitä järjestää Waltari sen kuitenkin voittaisi. Särkkä esitti asian Waltarille, näin
Waltari teki taas yhden menestyselokuvan käsikirjoituksen. Waltarin muita elokuvia ovat Palmu-sarja.
Sinuhe ja Konstanttipooli-kirjasarja olivat maailmanmenestyksiä.

Kirjan loppupuolella on sellaista mitä en ennen tiennyt. Waltari ei ollut mikään tohveleissa viihtyvä nyssykkä.
Mika saattoi häipyä muutamaksi kuukaudeksi vaikka Roomaan ja tapella siellä poliisien kanssa. Usein Mikalla
oli mukana uusia ihastuksia. Kun Tamperelaiset näyttelijät tulivat kerran tervehtimään Mikaa ja kysyivät
"Mitä kirjailija on keväällä puuhannut?"
Tamperelaista meni kahvi väärän kurkkuun, kun Mika vastasi:
"Ryypännyt ja huorannut"
Kun Mika pääsi akateemikoksi, hänen paras kirjoituskautensa melkein tyrehtyi.

Mikan Etruski-kirjaa ei koskaan tullut valmiiksi, vaikka Mika teki vuosikausia taustatyötä.
Taustatyötä haittasi nuo yllä mainitut harrastukset.
Panun omat kokemukset Waltarin kanssa ovat parasta luettavaa.

Lopuksi pieni anekdootti.

Mikalla ei ollut autokorttia ja vaimonkin auton ajot loppuvat lyhtypylvääseen.
Nuori näyttelijänalku Tarmo Manni asui Mikan yläkerrassa ja toimi Mikan autonkuljettajana.
Manni vei joka viikko Kieku ja Kaiku sarjakuvan tekstin sanomalehteen. Manni sai lukea ne, mutta
ei ajon aikana. Nuori näyttelijä ei tietenkään noudattanut kieltoa ja kerran auto päätyi ojaan.
Mika ei siitä Mannia nuhdellut. Pojat lähtivät autokaupoille.
Vaimo antoi ohjeet, väri pitää olla keltainen ja takapenkillä pitää olla tuhkakuppi.
Ensimmäisessä autokaupassa oli Studebacker ikkunassa.
Mika : " Onkohan tuo hyvä auto?"
Tarmo :"Kyllähän sen pitää hyvä kun se on niin kaukaa tänne tuotu".
Mika kysyi myyjältä "Onko tuota ikkunassa olevaa autoa saatavana keltaisena?"
Myyjä " Kyllä on"
Mika " Onko siinä takana tuhkakuppia?"
Myyjä " Kyllä on"
Mika "Minä otan yhden"
Näin autokauppa oli tehty.
Roope-setäkin vaihtoi autoa silloin kun tuhkakuppi tuli täyteen.

Loppuarvostelu: Panu on tehnyt paljon työtä kirjaa varten. Tuskin kukaan vuosikausiin uskaltaa
tehdä uutta kirjaa Waltarista. Panu ei ole jättänyt yhtään kiveä kääntämättä. Kirjasta saa viitteitä,
että Panu on seurannut Mikan jalanjälkiä Italiaan ja löytää sieltäkin pieniä tiedonjyväsiä Mikasta.
Sekin selviää paikalliselle hotellinpitäjälle miksi Mika tuli yöllä alastomana hotellin ravintolaan.
Paksu kirja pelottaa kirjoista vähemmän pitäviä lukijoita.

Saan odottaa Panun Ratsumiessarjaa vuosia, sillä Panun on aloittanut taas uuden kirjaltajan elämäkerran

Yläkuvassa kirjoittaja ja Panu ongella Kyröskoskella 1960.
Panu vietti kesiä ja lomia naapurissani Kaiskolla. Jouko Kaisko, Panu ja minä olimme samaikäisiä.

Pekka Ritamäki
Tampere/Hämeenkyrö

Magnus Ehrnrooth

"Casimir Ehrnrooth Kolmen Aleksanterin - kahden tsaarin yhden ruhtinaan uskollinen palvelija",1967

180px-Johann_Casimir_Ehrnrooth.jpg
475 sivua
Suomentanut Yrjö Soini
2002 painos
ISBN 951-653-318-3

Kirjassa on paljon maalauksia ja karttoja.

Suomalaisesta Casimir Ehrnroothista (1833- 1913) kertova kirja perustuu hänen kirjeisiinsä sisarelleen ja on varmasti lähellä totuutta. Miten muuten 150 vuotta sitten tapahtuneista asioista voisi tarkkaan kertoa?
Casimir Ehrnrooth oli aikansa suurmies, ei pelkästään Suomessa ja Venäjällä vaan Kaukasiassa, Puolassa ja Bulgariassa. Kaikki tehtävät vaativat hyvää kielitaitoa. Täydellinen venäjä, ruotsi äidinkielenä, ranska diplomatian kielenä ja Burlgaria ruhtinaan kanssa saksa olivat tarpeellisia virkojen hoidossa. Ilmeisesti suomi ei kuitenkaan ollut Casimirin hyvien kielien joukossa.
Ehrnrooth oli valloittamassa Tšetšeniaa ja Dagestaniaa. Näitä vuoristoseutuja venäjän tsaarit olivat himoinnet vuosisatoja, nyt se onnistui. Turkin sodan tai oikeammin Balkanin sodan 1877-1878 jälkeen suomalaisesta kenraalista tuli Bulgarian sotaministeri ja myöhemmin hän järjesti Bulgarian ruhtinaan vallankaappauksen ja oli silloin sota-, ulko- ja pääministeri (ministerineuvoston puheenjohtaja). Vallankaappaus ei miellyttänyt Venäjän uutta tsaaria. Ruhtinas erosi ja uudeksi ruhtinaaksi kaavailtiin Casimir Ehrnroothia. Länsivallat ehtivät kuitenkin ensin ja valitsivat ranskalaisen uuden ruhtinaan. Pienemmät alueet olivat täysin isompien maiden määräysvallan alaisena.
Casimir Ehrnrooth oli myös Romanian porteilla venäläisen armeijansa kanssa valmistelemassa Romanian sieppaamista tsaarille, mutta länsivallat saivat estettyä Romanian valloituksen.

Bulgarian tehtäviensä jälkeen hänestä tuli Suomen ministerivaltiosihteeri ( 1888- 1891), joka esitteli ainoana henkilönä Suomen asiat tsaarille. Aleksanteri III halusi yhtenäistää koko valtakunnan postilaitokset kuten Bismarck oli tehnyt Saksassa. Tämä tarkoitti, että Suomessakin tuli ottaa käyttöön ruplapostimerkit ja postilaitoksen kaikki toiminnat piti tapahtua venäjäksi. Tätä venäläistämisen ensimmäistä vaihetta Ehrnrooth ei halunnut hyväksyä, mutta tsaari oli itsevaltias. Casimir Ehrnrooth "sairastui" esittelyn ajaksi ja matkusti Saksaan hoidattamaan itseänsä. Tsaari antoi kuitenkin omavaltaisen käskynsä. Ilmeisesti Casimir ei tarpeeksi perehtynyt Suomen oloihin, hänhän hoiti virkaansa Pietarissa. Toisaalta Aleksanteri III oli itsevaltias, hänen määräyksiään oli vaikea olla tottelematta.

Kirja on kirjoitettu jännittävästi ja sitä oli vaikea laskea käsistä.
Kirjoittajan sukulaisuus näkyy monissa paikoissa puolueellisena taustakuvana, mutta nämä eivät mitenkään vähennä kirjan arvoa. Kirjan sivulauseista saa käsityksen, että Casimir osasi nauttia elämästä kaikin tavoin. Näitä asioita ei tietysti tarvitse asiallisessa kirjassa tarkkaan selostaa.
Casimir ei mennyt naimisiin, mutta hänellä oli poika Seestan kartanon palvelijan kanssa. Tätä asiaa ei kirjassa ole kerrottu.

Kirja antaa hienon aikakausikuvan 1800-luvun aateliston ja ylimpien sotilasjohtajien elämästä. Eihän torpparien elämästä ole paljon kertomista.
[1] Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi historiasta kiinnostuneille henkilöille.
Ruotsinkielisen painoksen hinta on 100 e, mutta suomalaista painosta saa huomattavasti edullisemmin ja minultakin voi lainata.

30.7.2009 Pekka OH3GDO

[1] http://granum.uta.fi/granum/index.php?kustantaja_id=98

A.F. Skjöldebrand Piirustusmatka Suomen halki Nordkappille 1799. Suomentaja ja pitkän esipuheen tekijä Kerkko Hakulinna

222 sivua 60 piirustusta.
skjoldebrand.jpglapinsatama_p.jpg
Kuvassa on minun vaatimaton piirustukseni Sjöldebrandin Lapin satamasta 1799

Ruotsalainen Anders Fredrik Skjöldebrand, italialaiset Belluti ja Guiseppe Acerbi lähtivät 1799 matkalle Euroopan pohjoisempaan paikkaan Nordkappin Suomen ja Lapin halki. Skjöldebrand kirjoitti kirjansa ranskaksi "Voyage pittoresque au Cap Nord" ja julkaisi Tukholmassa 1801-1802.
Acerbi ehti saada oman kirjansa valmiiksi ensimmäisenä englanniksi "Travels"- nimellä.
Acerbin kirja koostui kolmesta Ruotsia, Suomea ja Lappia käsittelevästä osasta.
Kaksi osaa on käännetty suomeksi "Matka halki Suomen" ja "Matka halki Lapin". Kaikki ovat erinomaisia kirjoja, vaikka Ruotsin kuningas laittoi ne pannaan Ruotsissa. Ruotsia ja Ruotsin kuningasta ei käsitelty hellävaroin kirjassa. Aivan syystäkin, kuningas Kustaa IV Aadolf laitettiin viralta 1809.

Sjöldebrandin kirjassa on 60 hänen omaa piirustusta. Alkuperäiset värimaalaukset on kaiverrettu ilmeisesti kuparipinnalle negatiivisena. Painoväri saatiin jäämään kuparin uriin. Kuparipiirroksessa käytettiin erilevyisiä v-muotoisia työkaluja eri paksuisten viivojen synnyttämiseen. Ei varmaankaan tarvitse mainita, että tekniikka oli hidas ja suurta taitoa vaativa. Skjöldebrandin kirjan kuvissa on kaivertajan nimi mainittu yhtä tärkeänä kuin alkuperäisen maalauksen tekijäkin. Skjöldebrand kaiversi itsekin monta kuvaa, joiden tasoa hän vähätteli.
Kivipiirrostekniikka oli juuri keksitty 1798. Tässä tekniikassa alkuperäiset kuvat piirretään etsatulle kivipinnalle rasvaliidulla, johon painettava muste tarttuu. Muste siirretään sitten paperille painamalla paperi kiveä vastaan. Tämä tekniikka tuli yleisemmin käyttöön 1830-luvulla. Jos Skjöldebrantd olisi odottanut muutamia vuosia, hänen painatustekniikkansa olisi ollut nopeampaa.

Acerbi keskittyi kirjoittamiseen ja Sjöldebrand maalauksien tekemiseen. Turussa matkalaiset tapasivat professori Porthanin ja kirjastonhoitajan ja runoilijan Franzénin. Acerbi ja Skjöldebrant julkaisivat kirjoissaan suomenkielisen runon englanniksi ja ranskaksi käännettynä. Myöhemmin siitä tehtiin käänös 157 kieleen [4].
Porthanin neuvosta he matkustivat Kyröskosken kautta ja piirsivät siellä monia kuvia Kyröskoskesta. He asuivat Järvenkylässä, kuten jo yllä olevasta Saarenheimon kirjasta selvisi. Sjöldebrantin kuvat suomalaisesta pirtistä ovat lähempänä totuutta kuin Acherbin kirjassa oleva kuva. Sjöldebrand oli vihainen siitä, että Acherbi on julkaissut tämän kuvan. Syystäkin, Sjöldebrand oli itse kopioinut tämän kuvan ruotsalaiselta taiteilijatoveriltaan. Kuva esittää ruotsalaista joulunviettoa eikä suomalaista Kalevalan laulantaa. Sjöledbrand ja Acerbi olivat lukeneet huonosti Porthanin selostuksen Kalevalan laulantatavasta. Tämä väärä kuva Kalevanlan esittämistä jäi voimaan 150 vuodeksi. Lönnrothin uskoi painettuun sanaan.
Oulussa matkalaisten piti viipyä vain pari päivää, mutta Olulun päivät venähtivät pariksi kuukaudeksi. Erityisesti oululaiset rouvat ja neidit pitivät kaukaisia, arvokkaita, nuoria miehiä hyvänä. Sjöldebrand oli vähällä mennä naimisiin oululaisen neidon kanssa.
Lopulta löydettiin lappalaisia jotka suostuivat oppaaksi Lapin matkalle. Lappalaisten matkaanlähtö ei onnistunut jos heille ei tarjottu viinaa. Jos sitä tarjottiin, matkanteosta ei tullut mitään.
Kesällä Lapissa matkustaminen oli erittäin vaikeaa. Monien vaikeuksien jälkeen matkalaiset onnistuivat pääsemään Norjan rannikolle ja vuokraamaan sieltä pienen veneen soutajineen. Muutaman päivän päästä he pääsivät lopulta Nordkapin kallioluolaan, jossa matkalaiset järjestivät juhlalounaan hyvine viineineen. Sjöldebrantin kuva tapahtumasta on uskomaton. Kivipöydällä oli hienot tarjottavat, joita mukana kuljetetut palvelijat tarjosivat.

Takaisinkin Tukholmaan molemmat pääsivät tietysti monien seikkailujen jälkeen.
Uskomattoman hieno kuvaus 1700-luvun Suomesta ja Lapista!.

Sjöldebrand neuvotteli myöhemmin keisari Aleksanteri I:n kanssa rauhasta Venäjän ja Ruotsin välillä ja yleni kenraaliksi.

Acerbin kirjat alkukielellä voi lukea pdf-tiedostoina:

Pekka OH3GDO 2009

Tero Karvinen ja Kimmo Karvinen, julkaistu elokuussa 2009: Sulautetut . Opi rakentamaan robotteja ja muita sulatettuja järjestelmiä. 381 sivua Read.me kustantaja. Hinta 45 euroa.

9789522201119.JPG

Kirja on uusi ja nimi on mielenkiintoinen robottiyhdistyksen jäsenille.
Se on visuaalinen ja sisältää paljon värikuvia.
Kirja käsittelee Arduino-moduuleilla tehtyjä sovelluksia. PC-puolen ohjelmissa käytettään Pythonia.
Kuvat ovat korkealuokkaisia originaaleja eikä Internetistä kopioituja.
Kirja on tarkoitettu nykyaikaiselle tietotekniikkaa käyttäneelle nuorisolle eikä pyri kovin syvälliseen tekniikkaan.

Robotiikka on niin laaja ala, että sitä ei yhdellä kirjalla pysty käsittelemään, eikä siihen tällä kirjalla pyritäkään. Mikropiirit on käsitelty puolen sivun maininnalla. Tämä tuntuu samalta kuin keittokirjassa käsiteltäisiin vain syömistä.

Kirjassa käsitellään sulautettuja järjestelmiä erilaisten sovellusten avulla. Ultraäänianturia käytetään tekemään väijyvahti, hyönteisrobotti ja interaktiivinen taulu. Kännykkään tehdään nyrkkeilykello. Älykodin kaukosäädin tehdään Arduidosta ja kauko-ohjattavasta pistorasiasta. Kiintolevyn mekaniikasta ja servomoottoreista tehdään jalkapallorobotti. Nokia N95 kiihtyvyysanturia käytetään Bluetooth:n avulla ohjauksessa. Kaikki sovellukset ovat leikkikalunomaisia laitteita. Oikeat sovellukset ovat paljon monimutkaisempia ja niitä olisikin turha ottaa mukaan ensimmäiseen tutustumiseen alaan.

Työkaluja on kirjassa käsitelty riittävästi aloittelijan kannalta.
Ohjelmakoodeja kirjassa on runsaasti, mutta ohjelmoinnin periaatteita vain mainintoja muutamalla sivulla.
Servojen muuttaminen jatkuvasti pyöriviksi on esitetty sarjakuvamaisesti. Hieno asia.
Kytkentäkaavioita kirjassa on muutama ja nekin lohkokaavionomaisesti.

Kirja antaa helpon lähestymistavan robotiikkaan. Luin kirjan noin tunnissa läpi ja voin suositella sitä perheen nuorimmille, jotka nyt käyttävät aikansa tietokoneella pelaamiseen. Kirja on varmaankin ensimmäinen suomenkielinen kansantajuinen kirja sulatetuista järjestelmistä.

Parasta kirjassa on PC:n ja ulkoisen maailman liittäminen toimivaksi laitteeksi. PC puolella on käytetty Python-ohjelmointikieltä, joka sopii Linux ja Windows maailmaan. Monia parempiakin kieliä olisi olemassa, mutta Linux rajoittaa sovellusten kehittämistä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan jatko-osaa, jos siinä vaikka esiteltäisiin transistori tai vaikka diodi.

Kirjan koodiesimerkit voi ladata sulatetut.fi-sivulta.

Pekka Ritamäki OH3GDO

[1] http://verkkokirjasto.ouka.fi/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?teema=23&nimi=Historia&valikko=22
[2] Otteita Saarenheimon kirjasta "Matka Euroopan Ääreen" http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/acerbi/pkirja.html
[4] http://www.parkkinen.org/acerbi.html

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License