Juottimen säädin
Kun pitää tehdä säädettävä juotin, se vaatii juottimen tehovastuksen lisäksi lämpötila-anturin ja tehosäätimen.
Lisäksi tietysti teholähde.
Lämpötila-anturina voi käyttää itse lämmitysvastusta mittamaalla vastuksen jännitehäviön silloin kun kolvi ei ole päällä.
Laittamalla vastuksen yli pienen virran, niin mittaus käy kätevästi ilman erillistä anturia.
Näin tässä on juuri tehty. Itse virtageneraattori on suojattu varsinaiselta teholähteeltä diodeilla.
Itse lämmittäminen tapahtuu 24V jännitteellä, jotta siinä voi käyttää tavallisia kolvin teriä.
Lämpötilaa ohjataan feteillä päälle ja pois eli PWM:llä.
Sopiva Fet on P-tyyppinen 6A 200V.
Kun vastus on pois päältä, sen yli tulee 8V teholähteestä 0.22A virta.
Tämä virta tuottaa juottimen 60W vastuksessa (2,5 ohmia) noin 0.55 voltin jännitehävion.
Kun tämä jännite vahvistetaan, niin saadaan lämpötilaa vastaava jännite.
Kun tätä jännitettä verrataan asetattuun lämpötilaan, niin voidaan antaa tehonsäätöfetille
sopiva PWM-arvo. Tällä arvolla kolvin lämpötila pysyy sopivassa arvossa.
Prosessoriin kytketyllä ledillä voidaan seurata kuinka lämpötilasäädin toimii.
Näin on saatu juottimen omalla lämpövastuksellä toimiva lämpötilasäädin.
Koska vastuksen muutos ei ole kuin kokonaista 5.5 milliohmia asetetulla alueella ( 200-400 C), niin tarvitaan vielä offset säädin ohjelmaan eli P1.
Juottimen lämpötilasäätö tehdään potentiometrilla P2.
Sitten tarvitaan teholähde 50W 24V.
Se teholähde voi olla minkälainen tahansa.
Sen ei tarvitse olla hyvin reguloitu.
Mittausta ja prosessoria varten tarvitaan vielä lisäksi 8V ja 5V jännitelähde.
Varsinainen mittaus tehdään itse juottimen lämmittimen osuudessa.
Tämä mittaus tehdään Kelvin mittauksen periaatteellä.
Kuvassa 2 on hieman selvitystä asiasta.
Siinä on varsinainen tehosäädin, joka tehdään kahdella FETillä.
RC2, RC3 ja RC4 ovat johtimien johdot ja liittimien vastukset.
Tehoasteen virta kulkee R1:n kautta maihin.
Silloin kun Fet ei johda, tulee virtageneraattorista signaalit diffentiaaliavhvistimen tulohin.
Ne mittaavat juottimen tehovastuksen muutokset. Muutos on erittäin pieni, mutta koska Kelvin-mittauskytkentä on teteutettu virtageneraattoriperiaatteella, ei ulkoiset häiriöt vaikuta mittaukseen.
Diodien D1 ja D2 jännitehäviö vaikuttaa, mutta ne pitää olla hyvin lähekkäin toisiaan.
Signaali vahvistetaan 56-kertaisesti operaatiovahvistimella ja johdetaan AD-muuntimelle.
Tästä signaalista poistetaan offset-jännite eli se jännite, joka on noin 100C lämpötilassa.
100 -450 C mittaustulos voidaan vielä kalibroidra.
Siitten verrataan tätä jännitettä asetettuun tehoarvoon.
Ledillä ilmaistaan onko lämpötila suurempi vai pienempi kuin asetettu.
Tällä arvolla säädetään fettien PWM:ää.
Tässä on lopullinen piirikaaviokuva juottimesta, jossa ei ole erillistä lämpötila-anturia.
OH3GDO
